Eräänä kauniina ja aurinkoisena toukokuun päivänä puhelimeni soi aikaisin aamusta. Linjan toisessa päässä soittelli vanha hevostuttuni Molly, jonka ensimmäiset sanat puhelimeen vastatessani olivat; "Inka varsoi! Inka sai yöllä varsan!" Hetkellisen järkytyksen jälkeen selvisi myös, että kyseessä oli täysin terve, pirteä, ruskea-valkoinen pieni neitokainen - juuri mitä olin odottanutkin. Voiko ihanammin päivä enää alkaa?

Eipä aikaakaan, kun autoni jo kaartoi Novellin tallin pihaan. Juuri samalla hetkellä näin Mollyn astuvan ulos tallin ovesta, narun perässä tulla tepsutti shetlanninponitamma Inka. Molly pysähtyi pihaan tamman kanssa odottelemaan, mutta hetkeen ei kuulunut mitään. Pian kuitenkin oviaukkoon ilmestyi yksi ruskea korva, pian toinenkin, kunnes esiin kurkisti pieni ja pörröinen turpa valkoisella piirrolla varustettuna. Emätamman hermostuessa ja hirnahtaessa varsansa perään sai pikkuinenkin pian vauhtia; täydellä laukkaspurtilla se rynnisti ovesta ulos ja parin pukin jälkeen juoksi suoraan emänsä jalkoihin. Olin täysin myyty..

Tämä oli ensikohtaamiseni Nalan kanssa. Tuo pieni ja pörröinen olento sai muutamia kuukausia myöhemmin matkata kanssani Ruiskukkaan, uuteen kotiinsa. Kasvattajan luona Nala oli ehtinyt jo opetella hyvän hevosen käytöstavat, sekä totutella normaalielämään ihmisen rinnalla. Mistään puskasta ei siis ole tämä neiti kotoisin, ja hyvä näin. Aina on helpompi lähteä liikkeelle opettelemaan uutta, kun perustaidot ovat hallinnassa.

Kotiutuminen uuteen ympäristöön sujui Nalalta hyvin kivuttomasti. Se tuli alusta alkaen hyvin juttuun muiden ponieni kanssa, etenkin toisen nuoren shettistamman, Hanin, kanssa niistä tuli parhaat kaverukset alusta lähtien. Ehkäpä tässä on tulevaisuuden parivaljakko valjakkoajoradoille? Aika sen näyttää...

Nalan muuton jälkeen ihastuin tähän tammaan päivä päivältä enemmän. Kerta toisensa jälkeen tamma jaksoi yllättää minut positiivisesti ihanalla käytöksellään. Tuntui, että Nala tietää ja osaa kaiken, tai ainakin tajuaa heti, mitä siltä pyydetään. Olemme tulleet tamman kanssa siis erinomaisesti juttuun alusta saakka. Eräs hevostuttunikin tokaisi Nalan nähtyään, että meidät on kuin luotu toisillemme. Ehkä oli siis tarkoitettu, että päädyin valitsemaan varsalleni vanhemmiksi juuri Inkan ja Icaroksen

Ei varmaan tarvitse edes mainita, kuinka helposti tamma oppi ajamisen salat? Koska meillä ei ollut pienintäkään kiirettä koulutuksen ja kisaamisen suhteen, annoin varsan kasvaa rauhassa aina kolmivuotiskevääseen saakka. Vasta tällöin ruvettiin sovittelemaan kärryjä perään. Nala on muutoinkin hitaasti kehittyvää tyyppiä, sen totesivat mm. parit näyttelytuomarit varsa-aikana. Mitä siis suotta kiirehtimään.

Kärryttelyn sujuessa jo kuin vanhalta konkarilta aloin vähitellen myös selkään kiivetä. Nala ei ollut tästä moksiskaan, sen sijaan se kuunteli rauhassa ja kiltisti, mitä siltä pyydettiin. Aivan kuten on aina tehnyt. Uskalsin alusta saakka lähteä yksin maastoonkin ratsastamaan, sillä lukuisten maastolenkkien jälkeen niin kävellen kuin ajaen, on Nalasta tullut todella maastovarma poni - se ei yksinkertaisesti pelkää mitään!

Nala saa myös toisinaan etuuksia, mistä muut hevoset voivat vain haaveilla.. Se muun muassa laiduntaa pihassa vapaana, itse asiassa joka kerta ennen ja jälkeen lenkille lähdön. Ei ole pelkoakaan, että Nala karkaisi mihinkään. Se jopa tottelee kutsua, ja tietää aina saavansa porkkanan palkaksi, kun tulee huudettaessa luokse. Tämä poni muistuttaa epäilyttävästi koiraa. Nala on myös käynyt meillä sisällä pariin kertaan, oven ollessa kesäisin auki ja ponin laiduntaessa vapaana pihamaalla.

Valjakkoajossa Nala on kyllä näyttänyt kyntensä heti ensimmäisistä kisoista saakka. Vaikka tamman suvussa ei erityisesti valjakkohevosia esiinnykään, ajattelin silti ottaa pienen riskin varsaa varatessani. Shetlanninponit tuntuvat olevan tässä lajissa luonnon lahjakkuuksia, eikä Nalakaan tehnyt poikkeusta. Tamma on melko pitkä- ja hoikkarakenteinen, mikä on tietenkin pelkäksi hyödyksi radalla. Kouluradalla liikettä löytyy enemmän, tarkkuudessa ja maratonilla taas vauhtia tulee enempi pieniin poneihin verrattuna. Nala nauttii jokaisesta esiintymisestä ja kilpailusta, sekä muistaa aina tehdä parhaansa.

Ratsuna Nalan voisi tarjota kenelle tahansa aloittelijallekin ensimmäiseksi ratsuksi. Tamma kantaa ketä tahansa selässään kuin pientä kissanpentua, kuunnellen apuja koko ajan tarkkaavaisena ja pyrkien miellyttämään ratsastajaa. Tämä jos jokin on shetlanninponeille harvinaista! Näin kuitenkin on, ja tämän takia Nala on erityisesti omiaan kouluratsuna. Vaikka taitoja ei aina riitäkään kovin korkealle tasolle, voi Nalaan aina luottaa helpoissa luokissa. Jos ratsastaja vain on skarppina ja osaa asiansa, on hyvä pistesaldo lähes varma tämän tamman kanssa, sen verran kauniisti se liikehtii koulukentällä.

Esteillä Nala toimii kuten kouluradallakin. Tamman ainoa huono puoli on vauhdin puute. Nala kyllä hyppää ja tekee rataa juuri kuten pitääkin, mutta intoa ei löydy samaan malliin kuin useilta esteponeilta. Ei tietoakaan, että tämä tamma lähtisi ryöstämään kesken radan, tai hyppäisi esteitä kolme kertaa korkeammalta kuin on tarvis.. Ei, Nala sipsuttelee rauhassa ympäriinsä ja ottaa hätiköimättä esteen kerrallaan. Pudotuksia voi tulla ja aikavirheitä, mutta loppuun saakka on rata selvitty joka kerta.

Kaiken kaikkiaan Nala on siis juuri niin ihana poni, kuin kuvitella saattaa - jokaisen tytön unelmaponi! Tamma jaksaa aina olla iloinen ja pirteä, se ei pelkää mitään, eikä hätkähdä pienistä. Kaikki mitä ympärillä tapahtuu, on Nalan mielestä aina yhtä ihanaa ja kiinnostavaa, sen tulisi aina olla kaikessa mukana. Nala pitää jopa kengittäjästä, ja yrittääkin joka kerta tarmokkaasti hamuta suuhunsa kengittäjän takin liepeitä. Eläinlääkärin kanssa ei ole koskaan ollut mitään ongelmia, jopa matolääkkeen Nala syö mielellään.

Nalan suosikkipuuhaa ovat kuitenkin kesäiset uintireissut! Pienten hoitajatyttöjen kanssa Nala jaksaisi pulikoida rantavedessä iät ja ajat, toisinaan tuo lähtee ihan uimaan saakka pienelle kierrokselle. Nala tuntuu muutenkin olevan oikea vesipeto, sillä aina kun maastossa kohdataan vesilätäkkö, pitäisi sitä jäädä kaviolla kuopsuttelemaan ja turvalla hieman vettä haistelemaan. Tietysti lätäkölle pitää hieman hörähdelläkin. Tämän persoonallisen tavan ovat varmasti huomanneet kaikki, jotka sateen jälkeen ovat maastossa käyneet!

© SL Photos - kiitos!

Estevalmennus 5.1.2009, valmentajana Dereka

Tiesin jo etukäteen, että Nala ei ole innokkaimpia esteponeja ja päätin keskittyä vain perusasioihin. Niinpä lämmittely aloitettiin käynnillä, jokaisen sivun keskellä tehtiin pysähdys, jotta tamma pysyisi tarkkana heti alusta saakka. Sitten harjoitusraviin ja joka toinen kierros koko rata leikkaa. Sillä aikaa pystytin muutaman 30 cm korkean esteen – tai oikeastaan tolppien varassa keikkuvat puomit. Kuulemma Nalan kanssa saattaa tulla helposti aikavirheitä, niinpä muutaman perushypyn jälkeen kokeiltiin esteille lähestymistä hieman eri kulmista, jotta tarvittaessa voisi ratsastaa hieman aikaa ihan lähestymistapojen avulla. Nala toimi nätisti suunnasta kun suunnasta. Sillä aikaa kun Nala ratsastajansa kanssa meni kaviouralla vuoroin kevyttä ravia ja laukkaa, tein ratsukolle viiden esteen radan ja selitin radan tiet ratsastajalle. Yhden harjoituskierroksen jälkeen oli tarkoitus nimenomaan kiinnittää huomiota ratsastusteihin ja vauhtiin – Nalan mielestä harjoitus ei olisi voinut vähempää kiinnostaa, miksi ihmeessä pitäisi mennä kovaa, kun voi mennä rauhallisemminkin? Neljännellä kerralla ja hieman rataa vaihtelemalla saatiin vihdoinkin ponista vähän vauhtia irti, se kummankin yllätykseksi päätti jopa pukittaa laukassa! Pian vauhti hyytyi kuitenkin perus-Nala –tasolle. Loppuverryttelyksi hetken aikaa puomeja harjoitusravissa ja sitten käyntiä pitkin ohjin. Nala on kyllä sympaattinen otus.

Ponitammojen 27. ktk-tilaisuus 26.12.2008

61p. / KTK-III
18 + 15 + 14 + 14, sopusuhtainen, heikko kaula, saisi olla ponimaisempi

"Pirteän värinen shetlanninponitamma. Sopusuhtainen sekä hyvärakenteinen poni kyseessä. Kaunis sopusuhtainen pää, eloista silmät. Kaula on lyhyt ja vahvan näköinen. Säkä todella matala. Häntä kiintynyt hieman liian matalalle. Pitkät, jykevät ja kuivat jalat. Kaviot ok. Jouhet ohuet mutta kiiltävä ja hyvin hoidettu karvapeite. Sukupuoli- ja rotuleima on ok."
- ariana