Täytyy kyllä sanoa, että jälleen kerran olin täysin myyty, kun tämän tamman kohtasin! Lavendel eli laventeli - tutummin vain Liine - saapui Suomeen nelivuotiaana suoraan Norjan vuonoilta suuresta laumasta. Liinen oli tarkoitus jäädä Norjaan kasvattajalleen siitostammaksi periyttämään upeaa sukuaan. Toisin kuitenkin kävi, sillä omistaja koki tamman menevän hukkaan pelkässä varsojen teossa, tässä neidissä kun selvästi on ainesta pidemmällekin!

Norjassa olessaan Liine ehti käydä muutaman näyttelyn kiertämässä. Koska tammaa ei ole kantakirjattu, eikä sillä ole jälkeläisnäyttöjä, sai se jokaisella esiintymisellään II-palkinnon. Omistajalla oli kyllä aikomus tamma kantakirjata Norjassa, mutta hän itse vanhoilla päivillään ei saanut aikaiseksi tammaa ajolle opettaa, joten tämäkin homma jäi välistä. Näin ollen Liine saakin suunnata Suomen kantakirjaan hetimmiten, kun vaadittavat näytöt ovat kasassa. Uskoisin kyllä tässä tammassa ehdottomasti olevan ainesta kirjattavaksi.

Tammalla on entuudestaan yksi varsa, jonka se sai nelivuotiaana Norjassa. Suomeen Liine kotiutuikin suoraan vieroituksen jälkeen varsan jäädessä Norjaan. Tai kukapa tietää, ehkä tuokin pienokainen joskus myydään Suomeen aktiiviselle harrastajalle, kuten Liine. Liine oli Suomeen tullessaan erittäin huvittava näky, täytyy sanoa. Pitkän otsatukkansa alta tamma katseli pelokkaana maailmaa, olihan se juuri erotettu tutusta ympäristöstä, missä se on koko elämänsä viettänyt. Tamman harja oli pitkä ja leikkaamaton, vatsanympärys ainakin viisi kertaa toivottua pidempi, kaviot hieman ylipitkät ja koko olemus oli tosiaan kuin suoraan luonnosta napattu.

Ehkäpä juuri tämä olikin se, mikä sai minut niin suuresti tammaan ihastumaan. Hieman sottaisesta ulkomuodosta huolimatta Liinessä on kaikki kohdallaan. Sen katse kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, pelkkä vilkaisu Liinen tummiin silmiin paljastaa tämän hevosen sisäisen kauneuden. Liinestä voi lähes nähdä mitä se ajattelee, kun se kohottaa kauniin, koveran turpansa yläilmoihin ja haistelee Norjan vuonoilta puhaltavia tuulia. Tämä hevonen on syntynyt vaeltamaan, sen koko olemus ja ulkonäkö kielii sen olevan erittäin vahvaluontoinen ja viisas hevonen. Ensinäkemältä harvoin tulee vastaan samanlaista eläintä..

Liinen sopeuttaminen uuteen laumaansa alkoi yhteiselolla vanhan tamman, Lilin kanssa. Liinestä ja Lilistä tulikin saman tien mitä parhaimmat ystävykset. Liine pitää Liliä kuin emonaan ja seuraa tätä joka paikkaan. Etenkin kun nämä kaksi tammaa yhdistettiin muuhun laumaan, pitivät Lili ja Liine tiiviisti yhtä. Ehkäpä ne molemmat tietävät olevansa kotoisin Norjasta ja jakavat yhteisiä kokemuksia.. Liine on kyllä tullut erittäin hyvin toimeen myös muiden tammojen kanssa - onhan se elänyt koko ikänsä lähes vapaasti suuren lauman jäsenenä.

Ennen kuin aloin Liineä kouluttaa, tai muutenkaan erityisemmin tammalta mitään vaatia, sai se rauhassa sopeutua uuteen ympäristöön ja elämänrytmeihin. Puuhailin toki tamman kanssa paljon kahden kesken. Hain sitä yksinään talliin seisomaan, puunasin ja käsittelin tamman kauttaaltaan lähes päivittäin, jotta se tottuisi minuun ja kaikkeen hoitoon. Kengittäjä kävi vuolemassa kaviot, samoin tamma rokotettiin ja hampaat raspattiin. Kaiken tämän Liine otti todella tyynesti ja vuonohevosmaiseen tapaan rauhallisesti vastaan. Päivä päivältä aloin olla varmempi siitä, että olen toden totta saanut oikein kultakimpaleen talliini.

Pitkistä kävelyretkistä maastossa tuli pian minun ja Liinen yhteinen harrastus. Tamma tuli sopivasti kesällä ja loman aikaan, jolloin kaikki hevoset ovat laitumella nauttimassa vapaapäivistä ja tammat varsomassa. Näin ollen minulle jäi yllin kyllin aikaa tutustua Liineen perin pohjin. Saatoimme monesti huomaamattani kävellä kolmekin tuntia pitkin metsäpolkuja. Kävimme katsastamassa moottoritien ja junaradan aivan lähietäisyydeltä. Kävimme rannassa kahlailemassa ja hieman uimassa. Talutin tamman jopa lähelle kaupungin keskustaa, missä ihmiset kävivätkin ihmetellen hevosta ihailemassa ja silittelemässä. Olisivat pikkulapset selkäänkin halunneet, mutta eihän Liinellä oltu koskaan ratsastettu..

Voisin siis sanoa, että pohjatyö ennen varsinaisen koulutuksen alkamista tehtiin erittäin huolella tämän tamman kanssa. Liinen luonne on jotain aivan uskomatonta. Tuntuu, ettei tämä hevonen pelkää mitään, tai välitä muutoinkaan ympäröivästä maailmasta. Liine pystyy keskittymään täysin siihen, mitä siltä pyydetään. Tuo on myös erittäin varmajalkainen hevonen, enkä sitä yhtään ihmettelekään, kun on ikänsä Norjan epätasaisissa maastoissa kulkenut. Voisinko enempää hevoseltani toivoakaan?

Turha varmaan edes mainita, kuinka hyvin Liinen kanssa sujui opetteleminen ajolle ja ratsastukseen.. Kertaakaan tamma ei ole epäröinyt, mitä ikinä olenkaan siltä pyytänyt. Kaikki annetut tehtävät suoritetaan huolella loppuun saakka. Olen yrittänyt edetä hyvin hitaasti Liinen kanssa, kuitenkaan jankkaamatta liian kauaa samoja asioita, ettei tamma ehtisi kyllästyä. Liine oppii kyllä niin nopeasti kaikki uudet käskyt, että eipä tässä kauaa tarvitse jahkailla, ennen kuin uskallan jo ensimmäisiä koulukisoja lähteä koettamaan..

Ajopuuha lienee kuitenkin se, missä tamma loistaa erityisesti. Liine tuntuu aina innostuvan, kun huomaa, että saa valjaat niskaansa. Erityisen mieleistä tammalle ovat pitkät maastolenkit kärryjen kanssa, kun vaan lönkötellään pitkin metsäteitä vailla huolia ja murheita. Reellä ajaminen kulkusten kilistessä on toinen tamman lempipuuhista. Toki tämä on vain pieni osuus siitä, mitä kärryjen kanssa puuhaillaan. Olen itse innostunut erityisesti työajosta, mikä näkyy myös hevosten treenauksessa. Olen pariin kertaan toiminut avustajana paikallisella metsurilla, ja tähän hommaan on päädytty Liinenkin kanssa. Vaikka toki puut voisi kuljettaa koneitsekin metsästä kotiin, on homman hoitaminen hevosille erittäin hyvää treenausta!

Valjakkoajossa Liinen bravuuri on myös maraton. Kuten mainittu, nauttii tamma erityisesti maastossa ajamisesta, mutta yhtä lailla vauhdin hurma on saanut Liinen pään pyörälle. Kestävyyskokeen aikana en juurikaan ohjia tarvitse, muuta kuin jarrutteluun, sillä Liinellä on aina kaasu pohjassa. Kuntoa tällä tammalla todellakin riittää, samoin vauhtia. Hyvä groomi on tarpeen Liinen kanssa, sillä vahva vuonohevonen saisi kyllä helposti kärryt kumoon, etenkin sillä draivilla, mikä meillä on kisoissa aina päällä. Katsojiakin välillä hirvittää, kuinka pieni ja paksu hevonen pystyy kääntymään niinkin tiukkia kurveja.

Koulu- ja tarkkuusosuuksilla Liine toimii tasaisen varmasti. Usein jopa liian tasaisesti, sillä eteenpäinpyrkivyyttä saisi olla enemmän. Liikettä tältä tammalta kyllä löytyisi, mutta sen esiin saaminen on välillä tuskien taival. Avuille herkkä tamma pyrkii toisinaan ennemmin laukkaamaan kuin lisäämään ravia kouluosuuksilla.. Tarkkuudessa taas uskallan ajaa Liineä pienillä kaarroksilla, tosin massiivisen kokoinen poni toisinaan kyllä häviää vauhdissa pienille ja siroille wesheille tarkkuusajossa. Tärkeässä roolissa onkin tietysti kuskin tarkkuus, kuinka paljon palloja putoaa matkalla..

Selästä käsin Liine on toisinaan hieman raskas ratsastaa. Vuonojen tapaan tamma tuppaa liikkumaan hyvin etupainoisesti, mikä entisestään kuormittaa ja vaikeuttaa liikkeitä. Tärkeää onkin saada tamma verryteltyä hyvin ennen varsinaista työskentelyä. Täsmällisellä ja pitkäjänteisellä työskentelyllä Liinen saa lopulta koottua, jolloin tamma kantaakin hienosti itseään ja polkee takajalkojensa päällä. Tällöin Liinen liikettä on aivan ihana katsella, kun tamma todellakin tuo itsestään parhaat puolensa esille. Ajaminen vahvistaa hyvin Liinen muodossa kulkemista, sillä kärryjen edessä tamma liikkuu huomattavasti helpommin paremmassa tasapainossa kuin ratsastajan kanssa.

Esteillä Liine on toisinaan hieman kömpelö. Hypätä tämä tamma kyllä osaa, ja todella hyvällä tekniikalla sen tekeekin vuonojen tapaan. Ponnu vaan ei aina tahdo riittää.. Yksittäisenä Liine on hypännyt yli metrin esteitä, ja ratsastajan kanssakin yksittäisenä metrin. Rataa taas ei ole toistaiseksi hypätty kuin 80cm, ja tuskin tämän korkeampaa tullaan menemäänkään. Liinen ratsastajan tulee olla todella tarkka tamman askeleista ja teistä, joilla sen radalla ohjaa. Jos ratsastaja osaa asiansa, Liinekin hyppää hyvin ja pystyy keskittymään vain ja ainoastaan hyppyihin. Hosumisen seurauksena puomit tulevat helposti alas. Kiellä tämä tamma ei kuitenkaan juuri koskaan, joten jos ratsastaja käskee mennä yli, näin myös tehdään, oli seuraus mikä tahansa..

Estevalmennus Kielletyssä 15.11.2008, taso 40-80cm

Liine meni alusta alkaen reippaasti eteenpäin. Jouduit jopa sitä hieman pidättelemään, ettette olisi olleet toisen hepan hännässä kiinni. Kun menimme alkulämmittelyssä puomeja, Liine nosteli reippaasti jalkojaan, vaikkakin katseli puomeja jalkojensa alla. Tärkeintä olisi, että pidät katseesi ylhäällä, vaikka Liine hieman oudolta alapuolella tuntuisikin. Laukkaan Liine lähti reippaasti. Se suurinpiirtein teki pientä pukkia, joten teimme monta ympyrää, ennen kuin saimme sen menemään rauhallisemmin. Lämmittelyristikkoa mennessä, Liine hyppäsi innokkaasti yli, mutta korkeampiin mentäessä pari puomia tuli alas. Liine oli kuitenkin niin innoissaan tunnilla, että ne eivät sitä paljoa haitanneet. Lopputunnista Liine hieman rauhoittui ja ratsastus alkoikin näyttämään paremmalta.

Kouluvalmennus 30.12.2008, valmentajana buzz

Liine oli jo alussa melko rento ja rauhallinen. Se kulki suuressa maneesissa reippaassa tahdissa ratsastajan kanssa. Alkuveryttelyiksi olin suunnitellut erilaisia voltti- ja ympyräharjoituksia, jotta neiti saataisiin taipumaan kauniisti muotoon. Noh, siinä olikin paljon tekemistä, mutta vähitellen neiti alkoi taipua. Alkulämmittelyiden jälkeen siirryimme harjoittelemaan harjoitusravia ja -laukkaa erilaisilla kouluradan teillä. Liinellä oli paljon energiaa ja ratsastajalla olikin kova työ saada se kulkemaan hallitusti. Puolipidätteillä ja pysähdyksillä neiti saatiin kulkemaan rauhallisemmin. Lisäksi harjoittelimme valmennuksen aikana myös temponlisäyksiä kolmikaarisella kiemurauralla ja ympyröillä. Liiasta energiastaan huolimatta Liine oli oikein mukava valmennettava.

Estevalmennus 7.1.2009, valmentajana Dereka

Tämän valmennuksen tarkoituksena oli kehittää ratsastajan tasapainoa. Valmennus aloitettiin kierros käyntiä, kierros harjoitusravia –lämmittelyllä, jota jatkui siihen saakka, että Liine alkoi lämmetä. Sitten uran pitkille sivuille laitettiin puomit ja ravissa jatkettiin. Puomien väliä pidennettiin hiukan muutaman kierroksen välein ja tamma joutui oikein venyttämään askeltaan puomien kohdalla. Tamma vaikutti heti valmennuksen alusta saakka varsin pirteältä ja pirteä se olikin, kun pystytettiin kaksi 40 cm korkeaa estettä, ristikoita molemmat. Esteitä hypättiin kummastakin suunnasta muutamaan kertaan, jonka jälkeen alkoi ratsastajan tasapainoiluharjoitukset. Jalustimet pois jaloista ja samoja esteitä jälleen kummastakin suunnasta, ensin ravissa ja sitten laukassa. Tämä harjoitus sujui yllättävän hyvin! Ilman jalustimia mentiin myös laukkaa molempiin suuntiin kaviouralla. Sitten jalustimet takaisin jalkoihin ja ohjat pois kädestä. Tasapainon ja pohkeiden avulla ohjattiin hevosia ensin kaviourilla, käynnissä, ravissa ja rohkeimmat kokeilivat jopa laukkaa - sen jälkeen siirryttiin esteille. Ilman ohjia kohti estettä ja ylitse, pieniä ongelmia joillakin ratsastajilla oli pääasiassa hevosen saamisessa esteen ylitse ja joitakin kiljahduksia kuultiin, kun hevonen hieman ylireagoikin 40 cm:n esteellä ja ratsastaja istui selässä kädet sivuille nostettuna.. Loppuverryttelyksi pieni kävelylenkki metsässä. Pääasiassa valmennus meni hyvin, Liine varsinkin oli innoissaan tasapainoilusta, ratsastaja ei niinkään..