KTK-II, YLA2, VVJ III

Nimi:  C o r n f l o w e r ' s    F e l d e r
Rekisterinumero:  VH-41453
Rotu:  Norjanvuonohevonen
Syntynyt:  29.2.2008 [VHKR] - 3v. 29.5.08
Väritys:  Ruunihallakko
Sukupuoli:  Ori
Korkeus:  141cm
Isä:  WF Eldorado - VIR MVA Ch, KTK-II
Emä:  Been Legende - YLA1, VVJ II
Kasv. & om.:  Lilja H.
Koulutustaso:  Valjakko, He B, 90cm
Ominaisuuspisteet:  Täällä

Kuvagalleria
Sukutaulu
Kilpailukalenteri
Jälkeläiset
Päiväkirja
Valmennukset
Arvostelut

Saiko ori jäädä kotiin pelkän upean suvun takia?

Cornflower's Felderiä voisi kenties kutsua ainutlaatuiseksi tapaukseksi Ruiskukan kasvattien joukossa. Jo pelkästään se, että ori sai jäädä kotitalliin kasvamaan on poikkeuksellista, mutta vielä harvinaisempaa lienee se, että tämä varsa syntyi karkauspäivänä 29.2.2008! Varsaa kutsuttiinkin pitkään Karkuriksi talliväen keskuudessa, samalla kun pohdiskeltiin, tulisiko synttäreitä jatkossa juhlia 28. helmikuuta vai 1. maaliskuuta...

Karkurin suku on ehkä yksi upeimmista, mitä Ruiskukan katon alla on koskaan nähty. Siinä yhdistyy vanhan polven hienot, jo unholaan painuneet edesmenneet hevoset, sekä uudemmat ja tuntemattomammat vuonot. Erityisintä lienee se, että Felderin isäksi saimme pakastesperman avulla kaikkein korkeimmilla pisteillä kantakirjatun orin, WF Eldoradon! Tällaisesta kultakimpaleestako olisin voinut luopua..?

Varsalle olisi ehkä ollut turvallisempaa valita jokin toinen kutsumanimi, Karkuri nimittäin otti nimensä todesta, ja varsana ei juuri muuta tehnytkään, kuin karkaili laitumelta. Varsa sai tarhata emänsä kanssa eristyksissä jonkin aikaa syntymän jälkeen, mutta eihän tämä orille kelvannut. Heti pienenä Karkuri keksi kivan leikin; otetaan kunnolla vauhtia, juostaan päin lanka-aitaa ja pujahdetaan sujuvasti kahden narun läpi! Voitte vain kuvitella, kuinka emä hermostui, kun varsa karkasi näköpiiristä.. Toki Karkuri osasi tämän leikin toiseenkin suuntaan - nälän yllättäessä narujen välistä oli ihan yhtä helppo pujahtaa takaisin emän luo.

Näin ollen Felder kävi tutustumassa uuteen laumaansa jo hyvissä ajoin ennen yhdessä tarhaamista. Kävipä varsa orien luonakin piipahtamassa. Jos kaikki menee hyvin, päätyy tämä ori vieroituksen jälkeen toisen vuonisorini kanssa saman aidan sisään, ehkä Felder päätti hyvissä ajoin tarkastaa tulevan 'isoveljensä'.

Varsana Felder on kyllä muutoin ollut lähes unelma ori. Ehkä tuo todellakin on perinyt emän hyvän luonteensa, en tähän muutakaan selitystä keksi. Ori jaksaa olla aina yhtä utelias, leikkisä ja kiinnostunut kaikesta, mutta ilkeä se ei ikinä ole! Kertaakaan Karkuri ei ole edes vahingossa ketään yrittänyt purra tai potkia, saati että päälle hyppisi, kuten jotkut orivarsoista ovat useastikin tehneet. Kaikki käsittely on siis sujunut mutkattomasti alusta saakka. Varsa on saanut pienestä pitäen olla maastossa emän perässä mukana juoksemassa; joko vapaana tai narun päässä, riippuen mihin päin lenkille on lähdetty. Varmoista jaloista ja rohkeasta luonteesta vuonot tunnetaa, täytyyhän tämän toteutumiseen keskittyä jo varsasta saakka.

Onko nuori herra maineensa veroinen?

Kuten kaikista omista hevosistani, kaavailin Felderistäkin heti varsasta saakka itselleni uutta valjakkotähteä. Edellinen vuonisorini on VVJ-laatuarvostelussa ykköspalkinnolla palkittu, emme kai mekään voisi sen vähempään tyytyä? Ohjasajo sekä kärryjen vetäminen ovat ensimmäisenä vuorossa hevosen koulutuksessa, kun tosissaan hommiin ryhdytään.

Kuten arveltu, hyvin sujui Felderiltä kärryjen vetäminen heti alusta saakka. Tämä pieni ori on ehkä vahvarakenteisin vuono, jonka olen omistanut. Tämä on kuitenkin hyvä asia, sillä vuonohevosella kuuluukin olla vahvat ja paksut jalat sekä leveä rintakehä, sitä paremmin se valjakkoajossa pystyy toimimaan. Felder selvästi nautti kärryjen vetämisestä heti alusta saakka ja toimi mielellään, kuten siltä pyydettiin.

Jotain kuitenkin tältä orilta puuttuu kärryjen edessä verrattuna useimpiin valjakkohevosiini. Ulkopuolisen silmin tuskin mitään eroa huomaakaan, mutta itse sen aistin hevosta valjastaessani ja lopulta ohjia pidellessäni. Samanlainen kipinä, tuike silmäkulmassa ja näyttämisen halu - sitä en orilta havaitse. Tosin Felder on vasta nuori ja kokematon, ehkä maailman avartuessa ja kisoja kierrettäessä tällekin orille syttyy tuo tekemisen halu..

Sitäkin yllättyneempi olin, kun ensimmäisiä kertoja Felderin selkään kiipesin. Tämä jos jokin on se juttu, mitä Felder haluaa tehdä! Heti alusta saakka ori on kuunnellut huolella jokaisen komennon, keskittynyt tekemiseensä ja selkeästi nauttii siitä, kun saa kantaa ihmistä ympäri maita ja mantuja. Nyt täytyy kyllä tunnustaa, että olen hieman ihmeissäni tämän hevosen mielenliikkeistä. Eihän sen näin pitänyt mennä?

Toki täytyy myöntää, että Felderin suku on minulle vierasta. Isää olen vain ihaillut kaukaa ja kaihoten. Emän taasen ostin sen emän tilausvarsana haluamastani yhdistelmästä sen suuremmin vanhempia tuntematta. Voiko valjakkoajo virrata hevosilla jotenkin veressä, kuten se tuntuu oman linjani kasvateilla tekevän? Jos näin on, ehkä Felder on ihan toivottu lisä tähän pakkaan tuomaan jotain uutta Ruiskukan vuonohevosjalostukseen. Yhtä lailla hyvin ori toimii valjakkoajossa kuin kuka tahansa muukin, selästä käsin sen sijaan hitusen vielä paremmin!

Kaikki meni siis juuri niin kuin pitkin?

Kuten aiemmin mainittu, tämä hevonen lienee juuri sitä, mitä olen pitkään talliin kaivannut. Täysin vieraasta suvusta ja erityyppisistä hevosista polveutuva pieni ja kilttiluontoinen, vahvarakenteinen ori, on enemmän kuin toivottu lisä jalostukseen. Enkä tietenkään pelkän jalostuksen kannalta oria itse pitänyt, jokin tässä orissa säväytti heti alusta alkaen. Ehkä Karkurin syntymäpäivä, ehkä sen upea ja luoksepäästävä luonne, ehkä upea rakenne.. Jos hevosesta voi kehittyä elinikäinen ystävä, tässä on juuri se hevonen.

Aikuisena orina Felderin luonne on ihan yhtä tyylipuhdas kuin varsana. Toki murrosiän aikoihin otettiin muutamaan kertaan yhteen ja käytiin pitkiä keskusteluja siitä, kuka täällä määrää mitä tehdään ja mitä ei tehdä. Helpommalla kuitenkin selvittiin, kuin voisin kuvitellakaan. Jos kaikista tämän tamman jälkeläisistä tulee yhtä selväpäisiä ja hyväkäytöksisiä, minullahan on pian talli täynnä oreja..

Kisoissa Felder on osoittanut kyntensä heti alusta saakka! Edes kisapaikan hälinässä orilla ei mene pasmat sekaisin, ja tämä jos jokin on minulle ihan uutta! Kaikki tähänastiset orini kun ovat enemmän tai vähemmän tanssahdelleet sukistaan ulos kaikkien tammojen läsnäollessa. Felderin kanssa uskallan rauhallisin mielin kulkea missä tahansa tungoksessa. Jopa pelkällä riimulla taluttaminen onnistuu kisapaikalla, kunhan ei suoraan vieraiden hevosten nenän eteen mennä seisoskelemaan.

Valjakkoajokisoissa on toki eniten viihdytty, kuten ennustikin. Yritän kuitenkin keskittyä tämän hevosen kanssa myös muihin lajeihin, etenkin kouluratsastukseen. Felderillä on ehkä upeimmat raviliikkeet, mitä vuonohevosilla olen nähnyt! Tämä lahja pitää ehdottomasti esitellä tuomareille myös näyttelykehien ulkopuolella..

Kaiken kaikkiaan Felderiä voisi siis luonnehtia hyvin 'helpoksi' oriksi. Huonoa päivää tämä hevonen ei ole nähnytkään, vaan aina lähdetään töihin samalla innolla, oli edessä sitten puukuorman raahaaminen keskeltä umpimetsää tai tanssahteleminen gasellin lailla kouluradalla. Oli todellakin oikea päätös jättää ori kotiin kasvamaan, tästä hevosesta en koskaan tule luopumaan!

© Lilja, taustan © The Inspiration Gallery
Kyseessä on virtuaalihevonen // This is a sim game horse